Kukko ja kana ikkunaväreillä

ikkunakuvat_kana_ja_kukkoPääsiäisen kunniaksi ja oman 2.5v:ni iloksi, syntyi ikkunaan kanan ja kukon pariskunta. Netin värityskuvasivulta olen tämän kanasen joskus bongannut. Minä tykkään tuosta kanasta kovasti. Siinä on häivähdys Tildaa. Tiedäthän, tunnusmerkkinä maalaisromanttinen tyyli ja pitkät, hoikat jalat. Kanan malli on ollut minulla jo muutaman vuoden tallessa. Pääsiäiseksi sen aina piirrän ikkunaväreillä ikkunaan. Se vain on kaivannut kukkoa kaverikseen. En ole vain oikein tiennyt, millainen sen kukon tulisi olla. Nyt sain inspiksen ja kukko syntyi ihan tuosta vain. Nyt meidän ikkunassamme komeilee herra kukkonen ja neiti kananen. He ovat kuin luodut toisilleen.

Kanan kaava löytyy Games Crafts Coloring- värityskuvasivuilta.
Kukon kaava omaa käsialaani.

Posted in Koristeet | Leave a comment

Pupukorit paperista

Pääsiäiseen on vielä aikaa. Minulla kuitenkin syyhytti sormia tehdä jo jotain pääsiäiseksi. Nyt tehdään pupukoreja, joiden sisään voi kätkeä pääsiäisyllätyksen lapsille tai kavereille viemisiksi. Itse ajattelin tehdä näitä oikein pupulauman verran ja antaa niissä yllätykset pikkuvirpojille.

Tarvikkeet:
2 x A4 koon väripaperia/canson-pahvia
Sakset, musta tussi, paperiliimaa
Jotain pientä namia pupun sisään
Pupukorin kaavat: kaava1 ja kaava2
Aikaa: n. 30 min /pupu

Tähän pupuaskarteluun syntyi ihan oma inspiraatio. Minulla oli hieman omaa, ylimääräistä aikaa ja niin lähti luovuusvaihde raksuttamaan. Pääsiäiseen on vielä aikaa ja voisi keksiä jotain kivaa askarreltavaa. Jotain suht isoa, sellaista jossa 2v ei satuta itseään jos sen rikkoo. 2v rakastaa pupuja, joten pupun sen on oltava. Lähdin suunnittelemaan pupuhahmoa, jonka sisään voisi kätkeä pienen pääsiäisyllätyksen namin muodossa.

Korin tekeminen on nopeinta, jos tulostat pupun kaavat suoraan väripaperille. Toinen tapa on laittaa väripaperi ja kaava päällekäin ja ikkunaa vasten, sitten vain lyijykynällä kopioit viivat. Tulostamalla saa tarkempaa jälkeä, käsin jäljennettynä viivan tarkkuus vähän kärsii ja pupusta tulee hiukka epäsymmetrinen. Kuvan puput olen tehnyt käsin kaavan kopioimalla, minusta tuli ihan riittävän hyvää jälkeä. Pupuissa saa minusta olla itsetehdyn oloa.

Eniten aikaa menee pikkuoisien leikkailussa ja liimailussa. Nehän voisi myös vain piirtää paperille. Pienellä lisävaivalla saa kuitenkin kivoja yksityiskohtia ja pupusta tulee eloisampi. Sitten vaan pupun sisään yllärit ja laskuri päälle kauanko kestää, että ne ovat hävinneet parempiin suihin.

Posted in Koristeet, Yleinen | Leave a comment

Pikkutiirikoijalle tekemistä

Meidän 2v pikkutiirikoijamme on hyvin innostunut avaamaan lukkoja. Hänen nähtensä ei kannata availla mitään lukkoja, hän toistaa avaamistempun pienellä harjoittelulla nopeasti perässä. Esimerkiksi meidän vetolaatikoistamme on vetimet poistettu. Avaamme laatikot työntämällä lusikanvarren laatikonreunasta ja kampeamalla laatikon auki – hetkeä myöhemmin pikkutiirikkamies saapuu paikalle oman muovilusikkansa kanssa ja kas, laatikko on auki. Lasikaapinovet aukeavat näppärästi nekin. Hän sattui nappaamaan itselleen imukuppikiinnitteisen pyyhekoukun. Sattuman suopealla avustuksella hän pläjäytti imukupin lasikaapin oveen, vetäisi imukupista ja kas – ovi on auki! Silmien välähdyksestä näki, että hän tajusi kerralla miten homma toimii. Osa laatikoista on kiinni hihnalla, jonka lukot hän osaa jo avata. Meillä nuo aikuisten lukot ovat lähinnä hidasteena, ei esteenä.

Isi päätti sitten ilahduttaa pientä tiirikoijaamme omalla lukkosetillä.

Laudanpätkään isi sahasi pieniä ovia aukaistavaksi. Rautakaupasta löytyi pieniä saranoita ja salpoja. Näytä on nyt kiva räplätä auki. Ovien takaa voisi paljastua kivoja kuvia. Jätimme ne kuitenkin pois, sillä tämänkin tekemisessä sahausjälkien hiomisineen ja ovien saranoiden täsmäämiseen lukon kanssa samaan linjaan meni hyvä tovi.

Nyt on pojalla omia lukkoja avattavaksi. Näitä sää räplätä kiinni ja auki ihan luvan kanssa.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Pöllöjä

Tammikuisena iltana kaverini esitteli heidän perheessä askarreltuja pöllöjä. Ne näyttivät niin viehättäviltä ja olivat helppoja tehdä, että meillähän oli sitten oma pöllötalkooilta. Viikon verran keräilin wc-paperihylsyjä talteen. Tähän projektiin oli hyvä käyttää kaapin perukoille jämähtäneet kuviopaperit, ne joille ei löydy oikein enää mitään käyttöä. 9v- ja 2v-pojat tekivät pöllöjä syvästi keskittyneesti.

Olin leikellyt lehdistä jo valmiiksi aihioita silmiksi, nokiksi ja siiviksi. 9v olisi toki voinut leikellä niitä itsekin ja niin kuvittelin hänen tekevänkin. 2v innostui liimaamisesta kuitenkin niin hulluna, että minulla oli täysi työ läntätä liimaisia pöllönosia. 9v sitten laski kulmat kurtussa kuinka monta pöllöä 2v oli jo tehnyt häntä enemmän. Niinpä 9v:n käsi kävi taajaan valmiiden osien purkeilla, jotta hän pysyy tahdissa edes joten kuten.

Wc-paperirullan hylsyistä tehtyjä pöllöjä löytyy sitten googlen kuvahaulla vinot pinot. Laita vaan hakusanoiksi ”toilet paper owl” ja ihmettele pöllöjen kirjoa.

Posted in Lasten kanssa | Leave a comment

Joulutonttunen

Kaupan lehtihyllylle oli ilmestynyt ”Kauneimmat Joulun Askartelut” lehti, Kauneimmat Käsityöt-lehden jouluaiheinen erikoisnumero. Siinä komeili kannessa niin symppis tonttunen, että rakastuin oitis. Siinä on mittasuhteissa samaa kuin Tilda- hahmoissa. Jalat ja kädet ovat pitkät ja hennot, pää on pieni. Tontun lisäksi lehdessä oli muutenkin sormia syyhyttäviä ideoita: paperinarujoulupallot, massakoru, heijastinkukka, lasilyhdyt… pakkohan se lehti oli itselle ostaa.

Tein kaksi tonttua. Ensimmäisen tein samaan kokoon kuin mihin kaavat oli tehty. Siitä tontusta tuli pienempi kuin millaiseksi olin sen kuvitellut. Seuraavaa varten kopsin kopiokoneella kaavat 1.5 kertaiseen kokoon. Nyt tontulle tuli se oikea koko, siis sellainen miksi olin sen kuvitellut lehden kuvasta.

Tarvikkeita jouduin hieman metsästämään. Tiimari-mokoma otti ja meni konkurssiin. Kaikki olivat siis joulun alla siellä ostoksilla kun tavaraa myytiin halvalla. Siellä huopaa oli jäljellä enää punaista, ei yhtään muita värejä. Eurokankaasta löysin sitten rullalta askarteluhuopaa ja mikä parasta, sain ostaa just sen verran kuin tarvitsin. Sieltä ostin luonnonvalkoista lakanakangasta vartaloa varten. Sieltä olikin ”joulunpunainen” huopa loppu, mutta oikeastaan tykkäsin jopa enemmän viininpunaisesta huovasta. Ohjeessa ei ollut mitään kangastarpeen arviota. No, ostin sitten peukalotuntumalta. Prismasta ostin virkkauslankaa ompeleisiin, kierrätyskeskuksesta löysin paperinarua säärystimiin. Omista varastoista käytin valkoista villalankaa partaan, mustat pikkuhelmet silmiin, valkoista piipunrassia takin koristeisiin ja vanhan tyynyn vanut täytteeksi. Kulkusia en meinannut löytää mistään. Tai olihan niitä, mutta aina joko aivan liian suuria tai liian pieniä. Lopulta kulkeuduin Helsingin Hobby Pointiin – mikä aarreaitta! Siellä oli kaiken kokoisia kulkusia, ois ollut huopaakin. Heräteostoksia kertyi sitten mukaan samalla Hobby Point- reissulla.

Sitten vaan kangasta leikkaamaan. Toista tonttua kun tein, osasin jo odottaa, että vartalo vaikuttaa kovin laihalta. Ohjeissa ei ollut mainintaa onko kaavoihin sisällytetty saumanvarat. Lisäsin kaavaan 1cm:n saumanvaraa. Päädyin silti ompelemaan tontun 0.5cm saumanvaralla, jotta se saisi vähän muhkeutta olemukseensa. Raajojen kääntäminen oli tuskaista touhua, niin kapeita ne olivat. Sukkapuikolla työntelin kangasta, ei ollut mun lempivaihe, ei.

Takkia ja pitkänhuiskeaa tonttulakkia oli kiva työstää. Huopa tuntuu käsissä lämpimältä ja pehmoiselta. Vasemman puoleisessa kuvassa silitän saumoja auki. Oikean puoleisessa kiinnitän koristekaitaleita käsin tikkaamalla.

Takin koristeisiin halusin pirteyttä. Tein pienempään tonttuun omat versioni alkuperäisistä koristeista. Tähän tonttuun muotoilin piipunrassista omanlaiseni koristeet. Yksi kolmilehtinen on tehty 1/2:sta piipunrassista. Kiinnitin koristeet muutamalla käsin ompelemallani tikillä. Väliin kiinnitin vielä kulkuset tuomaan bling-blingiä ja tietty kilisemään jouluisesti. Poikani piirsi tontulle silmät tussilla. Niiden merkkaamalla paikalle ompelin vielä pienet mustat helmet, tuomaan silmiin pilkettä. Lopuksi parta parilla ompeleella paikoilleen ja tonttuherra on valmis odottamaan joulua.

Tästä toisesta tontusta tuli mukavan kokoinen. Takki päällä piskuinen keho saa muhkean olemuksen. Minusta tässä tontussa on ripaus Tildaa ja väriensä puolesta ripaus euroooppalaisia tonttuja. Jos tekisin vielä kolmannen tontun, tekisin sen vielä isommaksi, jotta raajojen kääntäminen olisi helpompaa. Lisäksi laittaisin vartaloon rautalankaa, jotta voisin laittaa tontun istumaan kaapin reunalle.

Kun sain tontun valmiiksi ja esittelin sitä lapsille, heistä vanhemmalla oli tarina valmiina. Tämä tonttu on kuulemma postitonttu. Sen tehtävänä on kuljettaa tonttupostia.

Posted in Koristeet | Leave a comment

Hämä-hämähäkki kiipes langalle

Etsin netistä innoitusta kummitusjuhlan ruokapöytään. Löysin sitten itseni viime vuonna Pirkan julkaisemilta Halloween-sivuilta. Siellä oli vinkkinä rakentaa villalangasta hämähäkinseittiä. Sormia alkoi heti syyhyttämään ja eikun lankapussille tutkimaan vieläkö minulla oli valkoista lankaa jäljellä. No oli! Siihen jäi sitten minulla tarjoilujen suunnittelu. Aloin ”kutomaan” verkkoa.

Bongasin verkolle hyvän paikan kahden huoneen välistä, paikasta johon hämähäkki voisi oikeastikin kutoa verkkonsa. Valkoinen lanka erottuisi hyvin kun ulkoa pääsee siihen valoa, mutta taustalla oleva huone on luonnostaan vähän hämärässä.

Tarvikkeet:
villalankaa
viitseliäisyyttä, aikaa kului tämän verkon rakentamiseen 30 min.

Ensimmäiseksi mietin miten verkon käytännössä rakenna. Mihin vedän ensimmäisen narun. Päätin vetää kuvassa alimpana näkyvän uloimman langan ensin. Kiinnitin sen päät seinään läpinäkyvällä teipillä. Seuraavan langanpätkän keskiosan sidoin keskelle, kuvassa näkyvän säteiden keskipisteen kohdalle. Päät kiinnitin taas seinään teipillä.

Kun säteitä oli tarpeeksi aloin muodostaa verkkoon puoliympyrän muotoisia säikeitä. Säikeet ovat kiinni suorissa sädelangoissa ihan perussolmulla. Sitten vaan sakset käteen ja leikkaamaan roikkuva, ylimääräinen pätkä pois. Minä olen vasta hämähäkkioppilas, varmaan eskaritasoa. Säteet vähän repsottavat ja lankaakin jäi yli. Ekaluokkalainen, siis hämähäkki-sellainen, osaisi varmaan arvioida langankulutuksen paremmin. Ovat ne mokoma taitavia otuksia.

Lopuksi ripustin yhden pojan muovihämpeistä roikkumaan verkosta. Se kiristikin säikeet sopivan napsakoiksi. Nythän se näyttää oikein hyvältä!

Varokaa hämähäkkiä. Se on vapaana asunnossa ja vaanii pahaa-aavistamattomia vieraita.

Posted in Koristeet | Leave a comment

Nukkekodin alakerta uudistuu

Aloitin nukkekodin pintaremontin alakerrasta. Siellä on yksi huone, josta on väliseinällä erotettu osa pikkuhuoneeksi. Pikkuhuoneen seinän takana on autotalli. Alakerta tuntui luontevalta paikalta vierashuoneeksi, jonka yhteyteen tulee pesutilat. ”Ennen” kuvassa pikkuhuoneen lattia on saanut jo uuden pinnan. Alla näet alkuperäisen, kirkuvanpunaisen laattalattian äärimmäisenä vasemmalla. Kamala. Joskus ollut muodikas, nyt kamala.

Tämä vaihe suunnittelussa on makea! Etsin netistä kuvia erilaisista kaakelipinnoista. Samoin etsin tapettimalleja. Printtailin niistä sitten mallipaloja. Oli aivan superdupermahtavaa pistää niitä rinnakkain ja miettiä minkä valitsisi. Mikä loisi oikeaa tunnelmaa? Poikanikin otin mukaan päättämään valinnoista. Kun oltiin yhtä mieltä, valinta oli sitten se. Minkä malleista sinä olisit valinnut?

Halusin  alakerrasta kaikkein moderneimman koko nukkekodissa. Se on pieni kompromissini moderniuden suuntaan.

Printtimateriaali on kallista ja kaupasta ostettua paperia on rajallinen määrä. Siksi vääränkokoiseksi leikattujen tapettipalojen riski on minimoitava. Niinpä mittasin seinät ja leikkasin niihin kaavapalat tavallisesta tulostuspaperista. Sovittelin niiden avulla kaavat seinille ja tein tarvittavat pienennökset tai uudet, isommat kaavat. Hirveä homma. Kun palat lopulta ovat oikein kokoiset, niin liimaaminen paikoilleen on enää nopea juttu.

Sitten viikon vinkki muille remontoijille. Levitä liimaa koko tapetin alalle! Minä liimasin reunat huolella ja keskelle huitelin vähän sinne tänne. Kesän kosteat ilmat saivat tapetit kupruille! Ne tapetit, joihin olen levittänyt liimaa koko alalle ovat ihan sileät.

Tapettien kuivuttua olikin sisustamisen vuoro. Kalusteet vaan paikoilleen ja lopputulosta ihailemaan. Iso lehtikuvio on niin IN nyt. Kyllä tällä kelpaa uusien leikkijöiden leikkiä. Heille tämä näyttää vielä vuosienkin päästä uudelta. Vanha sisustus oli minullekin mummulamuotia ja heille museokamaa.

Seuraavaksi kävin käsiksi isompaan tilaan. Sinne valitsin lattian väriksi räiskyvän lilan. Lila näytti hyvältä valitsemani tapetin kanssa ja toi huoneeseen särmää. Ajattelin, että sähäkkä väri se olisi nukkekodin nuorison mieleen. Hehän pitävät täällä kotibileitä tai valloittavat huoneen telkkarin- katsomiseen ja pleikkaripelien pelaamiseen.

Alakerran tapetit ja nukkamaton löysin ulkomaanreissuilta paperikaupasta. Nukkamaton pinta on ihanan samettista ja aivan täydellistä nukkekodin kokolattiamatoksi.

Lopuksi taas kalusteet paikoilleen. Vierashuone on valmis ja vieraat voivat tulla. Tuparit on huomenna!

 

Posted in Yleinen | Leave a comment

Nukkekodin akvaarion uudistus

Vanha akvaario on kaloiltaan ihan jees, mutta taustakuva on aivan antiikin aikainen. Pohjakin jotenkin kovin muovisen oloinen. Itselläni on ollut oikea akvaario vuosia sitten. Aidossakin akvaariossa saa aivan eri tunnelman aikaan hyvällä taustakuvalla ja luonnollisella pohjamateriaalilla. Nykyisin akvaarioon saa vaikka mitä värisorapohjaa, en fanita sellaisia yhtää. Luonnollinen  on paras.

Hyvä kuva tuo akvaarioon syvyyttä. Silloin kuva luo illuusion  taustalasin taakse, syvälle tropiikin pikkulampeen, ulottuvasta tilasta. Nykyinen taustakuva on kaikkea muuta kuin syvyyttä tuova. Yhtä lattea ilmestys kuin seitkytluvun tapetit ja muovilaminaattilattia tämänpäivän talossa.

Ensimmäiseksi piti tietty keksiä miten akvaarion saa auki. Varovasti työntelin askarteluveitsen terää akvaariopöydän ja  vesitankin väliin. Se raottui lupaavasti. Vähitellen lisäsin voimaa ja kohta pohja rapsahti irti tankista. Jes. Liimaa näytti olevan pohjan tapeissa vain hitusen verran. Onneksi liima rapsahti rikki ja jalat erkanivat pohjasta rikkomatta mitään.

Tankin takaosa pysyi kuitenkin kiinni. Miten saisin takalasin irti?

Akvaario näytti olevan saumaton muualta, paitsi takalasin ympäriltä. Uskaltaisiko takalasia vääntää? Akvaariolampulle varattu kolo näytti lupaavalta. Siihen sai työnnettyä veitsenterää. Työnsin veitsen terää myös takalasin alaosasta akvaarion sisään. Nitkuttelin veistä varovasti kumpaakin reittiä vuorotellen. Alaosasta veitsi meni lopulta läpi sen verran, että liimaus rapsahti auki. Liimaa näytti olevan vain pohjasoran ja takalasin välissä ja se antoi ensimmäiseksi periksi.

Nyt sain kaikki osat erilleen.

Nyt aloin etsimään internetistä sopiivaa akvaarion taustakuvaa. Muutaman silmää miellyttävän kuvan valitsin ja tulostin. Kun testasin eri vaihtoehtoja, huomasin että taustakuvassa pitää olla samanlajisia kaloja kuin mitä nukkekodin akvaariossakin on. Pelkät kasvit jättävät akvaarion kovin aution näköisesti, eikä lopputulos hirveästi eroa alkuperäisestä. Lopulta löysin kuvan, jossa on kultakaloja. Pienensin kuvaa reippaasti miniakvaarioni kokoon sopivaksi. Tein testiprintin ja voila, se oli aivan nappivalinta.

Lopuksi vielä hioin hienolla hiekkapaperilla akvaarion ”pohjahiekkaa” etulasiin puolelta loivempaan kulmaan. Näin sain tilaa tehdä siihen luonnollisen hiekkakerroksen. Levitin pohjan päälle liimaa ja ripottelin hienoa hiekkaa päälle. Sitten vaan odottelemaan maltilla liiman kuivumista. Aidosta hiekasta pohja näytti saavan hyvän säväyksen.

Koko komeus vaan kasaan, liimaa irrottamaani pohjan tappeihin ja akvaariopöytä takaisin tankkiin kiinni. Valmista tuli ja hyvältä näyttää.

Posted in nukkekoti | Leave a comment

Suihkuverhosta varustepussi

Nyt kierrätetään! Turha heittää sellaista tavaraa pois, josta pienellä vaivalla saa muokattua jotain muuta. Meidän vanha suihkuverho sai väistyä uuden tieltä. Minä sitten sitä suihkuverhoa käsissäni pyörittelin ja mietin, kuinka samalta se tuntuu kuin urheilupussin materiaali. Päätinpä siltä istumalta, että vanha verho saa uuden elämän pussina. Verhosta olisi riittänyt materiaalia usealle pussille. Minä tein kaksi.

Tarvikkeet:
suihkuverho
ompelulankaa
sakset
nauhaa tai nyöriä (pussinsulkijaksi)
1 nyörinpää, jousistopparilla
hakaneula, nyörin pujottamista varten

Nyörinpää (kuvassa musta) on ihan vapaaehtoinen lisä. Minulla oli menossa talvikintaat roskiin ja niistä sain sellaisen ihan ilmaiseksi. Nyörin kaivoin omista varastoista. Tämä nyöri on toiminut joskus nimikyltin hihnana. Näiden kierrätystavaroiden ansiosta pussukalle tuli hinnaksi 0 €.

Käytin jo omistamaani urheilupussia kaavana. Jollei sinulla ole pussia, voit leikata kankaasta 35 x 52 cm pituisen kaitaleen (sis. 1 cm saumanvarat ja 4 cm kääntövaran nyörikujalle). Uimassa käydessäni olen kantanut tavarat joko käsissäni tai muovipussissa pesuhuoneen puolelle. Tästä lähtien minulla onkin hieno, oma design-pussi.

Seuraavat työvaiheet ovat:
Kuva 1. kankaan reunojen huolittelu siksakilla

 

 

Kuva 2. Nyörikujan kääntäminen ja kiinnittäminen suoralla ompeleella.

 

 

 

Kuva 3. Sivusaumojen ompelu. Muista sivusaumoja ommellessasi aloittaa sauma vasta nyörikujan ompeleen reunasta (kuva 4). Jos aloitat sivusauman ihan kankaan yläreunasta, ompelet nyörikujan umpeen! Minähän iloisesti ompelin sen umpeen ja sitten oli ratkojalle käyttöä. Olinkin juuri miettinyt miten helppoa pussukan tekeminen on – sitten onnistuneesti sössin. Hupsan saa.

Viimeiseksi vielä hakaneula nyörin läpi ja nyörin pujotus kujaan. Jos käytät nyörinpäätä, pujota se paikoilleen ja valmista on!

Uusi pussi odottaa nyt ensimmäistä käyttökertaa. Olen oikein tyytyväinen lopputulokseen. Aikaa minulla meni yhden pussin valmistamiseen 45 minuuttia. Minä nopeutin valmistumista vielä sillä, että en kiinnittänyt reunoja nuppineuloilla ennen omplelua. Kangas oli niin jäykkää ja karheaa, että kankaat pysyivät paikoillaan ilman nuppineulojakin.

Pistä sinäkin hihat heilumaan ja ala pusseja tehtailemaan!

Toivottavasti saan sinut myös miettimään mitä kaikkea voit vanhoista tavaroista tai kankaista tehdä.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Askartelua lumesta

Ihana suojasää! Kyllähän tällaisella ilmalla pitää päästä ulos ja tietty askarrellaan sitten sielläkin – lumesta! Se materiaali on halpaa ja sitä on paljon.

Kuka sanoo, että lumiukon pitää aina olla se perinteikäs 3 x lumipallo + porkkanenä? Mehän tehtiin lasten unikaverit lumesta: pingviini, norsu ja sitten se perinteinen lumikko. Hirviä homma, mutta hauskaa oli!  Poikani pyöritteli palloja minuakin nopeammin ja nuorimmainen suoritti laatutestejä kiipeilemällä, hakkaamalla näitä lapiollaan ja syömällä osan lumesta.

Ei kuulkaas kuin ulos tekemään tilateidetoksia omaksi ja naapurien iloksi. Pienen sisäpiipertelyn sijaan nyt tehdään isosti!

 

 

Posted in Lasten kanssa, Yleinen | Leave a comment